Tarvitaan porkkanaa, ei keppiä

16.09.2022

Ihmishenkien vaarantaminen teho-osastoja koskevalla hoitajien lakolla ei ole oikein, mutta olen myös erittäin huolissani ihmisten hoitamisesta jatkossa. Vaikka potilasturvallisuuslaki turvaisi teho-osastoilla ja kotihoidossa hoidettavien ihmisten hengen tai elämän lähitulevaisuudessa, pelkään potilasturvallisuuslain säätämisen pahentavan tilannetta pitkällä aikavälillä. 

Potilasturvallisuuslaki aiheuttaa hoitajissa kyykytyksen tunnetta, se vie mahdollisuuden työtä tekevältä käyttää itsemääräämisoikeuttaan ja näiden vuoksi se tulee vähentämään hoitoalan vetovoimaa entisestään. Yhä useampi hoitaja lopettaa jatkossa työnsä ja vaihtaa alaa, eikä alan koulutukseen hakeutumista koeta houkuttelevana. 

Väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Kun tämän lisäksi hoitohenkilöstön määrä vähenee, on näiden asioiden yhteisvaikutus katastrofaalinen seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. 

Meillä on nyt jo huutava pula hoitajista. Esimerkiksi OYS:ssa on tällä hetkellä lukuisia leikkaussaleja kiinni hoitajapulan vuoksi. Kun leikkaussalit ovat kiinni, leikkaukset viivästyvät, joka aiheuttaa potilaiden inhimillisten kärsimysten lisääntymistä. Esimerkiksi kivun lisääntymistä, sairauden pahenemista odotusaikana, mahdollista masennusta, liikuntarajoitteisuutta ja muita ongelmia. Tällöin sairauslomat pitkittyvät ja potilaiden tulot heikkenevät. 

Tämä vaikuttaa laajemmin koko perheen toimeentuloon ja hyvinvointiin. Lapsiperheköyhyyden ja mielenterveysongelmien lisääntyminen on mahdollista. Tämä aiheuttaa lastensuojelun tarpeen lisääntymistä ja jälleen inhimillisten kärsimysten lisääntymistä ja yhteiskunnallisten kustannusten räjähtämistä. 

Potilaiden sairauslomien pitkittyessä myös työnantajien kustannukset kasvavat ja yritysten tuotanto heikkenee. Nyt jo on työntekijäpula useilla aloilla ja osaavia tuuraajia on mahdotonta saada. Tämänkin seurauksena yhteiskunnalliset kulut kasvavat. 

Väestö ikääntyy ja tulevaisuudessa yhä enemmän ihmisiä tarvitsee hoivaa. Hoitajapulan pahenemiseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Emme saa toimia liian lyhytnäköisesti, emmekä vaarantaa tilannetta entisestään. 

Ratkaisu on juurisyiden korjaamisessa. Tarvitsemme kepin sijaan porkkanaa. Hoitajien palkkatasoa on nostettava, työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamista on helpotettava, johtamista on parannettava, kuppikuntiin jakautuminen työyhteisöissä on lopetettava, työhyvinvointia on parannettava, autonomiaa on kehitettävä, työssä ja uralla etenemisen mahdollisuuksia on parannettava, työaikasuunnittelussa on kuunneltava enemmän yksilöllisiä tarpeita. 

Pakkolaki on vastakohta sille, mitä hoitajat aidosti tarvitsevat. Hoitajat kokevat, että heitä kuristetaan entisestään ja pakotetaan töihin, kun he tosiasiallisesti tarvitsisivat vaikkapa työaikajoustoja ja parempaa elantoa. 

Hoitajia, niin kuin mitä tahansa muutakin ammattiryhmää, on kuultava aidosti ja työtä on kehitettävä ja parannettava työntekijälähtöisesti niin, että työtä halutaan tehdä jatkossakin ja siitä saa asianmukaisen korvauksen.


Julkaistu Kalevassa 16.9.2022


Susanna Kisner, Oulu
Kaikki oikeudet pidätetään 2022
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi!